Suomenlinna nyt ja ennen

Suomenlinna nyt ja ennen

November 21, 2018 0 By samuel

Suomenlinna on yksi Helsingin suosituimmista nähtävyyksistä. Se on historiallinen merilinnoitus, joka sijaitsee aivan Helsingin edustalla. Ruotsiksi Suomenlinnasta käytetään nimitystä Sveaborg. Suomenlinnalla on suuri kulttuurillinen arvo, ja se on vahvasti osa Helsingin identiteettiä. Suomenlinnaa alettiin rakentaa vuonna 1748, ja se kantoi nimeä Sveaborg vuoteen 1918 asti, kunnes nimi muutettiin Viaporiksi. Vuonna 1991 Suomenlinna liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon, ja nykyisin linnoitus kuuluu Suomen suosituimpiin nähtävyyksiin. Vuonna 2013 Suomenlinnassa kävi noin 828 000 vierailijaa.

Suomenlinnan linnoitus sijaitsee kaupunginosan kahdeksasta saaresta viidellä. Saarien nimet ovat Susisaari, Kustaanmiekka, Iso Mustasaari, Pikku-Musta ja Länsi-Musta. Saaret ovat sekä sillan että maakannaksen avulla yhdistetty toisiinsa. Suomenlinnassa pidetään myös erilaisia konsertteja ja kulttuuritapahtumia. Saarissa saa helposti koko päivän vierähtämään kauniissa maisemissa ja viettäen aikaa erilaisissa kahviloissa ja ravintoloissa. Saaren yleisilmeestä pitää huolta Suomenlinnan hoitokunta. Suomenlinnassa sijaitsee myös Merisotakoulu. Ison-Mustasaaren eteläkärjessä sijaitsee Suomenlinnan vankila, joka rakennettiin vuonna 1971. Vankilassa on paikkoja noin sadalle vangille.

Suomenlinnan nähtävyydet

Suomenlinna on suosittu vierailupaikka niin kotimaisten kuin ulkomaalaisten turistien keskuudessa. Linnoitussaarilta löytyy uimaranta auringonpalvojille, paljon nurmialuetta sekä monia kulttuurihistoriallisia kohteita. Suomenlinnan eteläkärjestä löytyy Kuninkaan portti, ja Kustaanmiekan salmen rannalla sijaitsee portti Suomenlinnaan. Kyseinen portti oli alun perin linnoituksen ensisijainen sisäänkäynti. Susisaaressa sijaitsee suuri linnanpiha, joka rakennuksineen on linnoituksen vanha hallinnollinen keskus. Aukion keskellä on Augustin Ehrensvärdin hautamuistomerkki. Osa aukiota ympäröineistä rakennuksista tuhoutui Krimin sodassa, mutta tykityksissä säästyi kuitenkin komendantin talo, jossa tänä päivänä sijaitsee Ehrensvärd-museo.

Linnan pihasta löytyy Paikallismajurin talo, joka rakennettiin vuonna 1756. Se on Suomenlinnan ja Helsingin vanhin kerrostalo, joka on tarkoitettu asumistarkoitukseen. Isossa Mustasaaressa sijaitsee Suomenlinnan kirkko, joka rakennettiin vuosina 1850–1854. Kirkon tornista löytyy majakka, joka Morse-aakkosina vilkuttaa H-kirjaimen, kuten Helsinki. Susisaaren kaakkoiskärjestä löytyy Vesikko, joka on vuonna 1933 valmistunut museosukellusvene. Vesikko palveli Suomen merivoimissa talvi- ja jatkosodassa. Rantakasarmi on vaaleanpunaiseksi rapattu pääportti, joka rakennettiin venäläisen kauden aikana. Itäpäädyn tiloista löytyy äänitysstudio ja työhuoneita.

Suomenlinnan rakennustyöt

Ruotsi hävisi Venäjälle hattujen sodassa vuosina 1741–1743. Ruotsi joutui luovuttamaan Uudenkaupungin rauhassa syntyneiden tappioiden lisäksi muitakin alueita, ja Turun rauhassa se menetti Kymenlaakson sekä Haminan rajalinnoitukset. Suomen puolustusta pyrittiin vahvistamaan taas sodan jälkeen, ja vuonna 1747 julistettiin ehdotus rakentaa linnoitukset Helsinkiin ja Loviisaan. Linnoitusten tarkoituksena oli linnoittaa kaupungit ja rakentaa näiden edustalle suojaksi merilinnoitukset. Merilinnoitukset muodostivat Pietarin turvallisuudelle suuren uhan, sillä ne olisivat pystyneet tarjoamaan Ruotsille satamia ja linnoituksia.

Suomenlinnaa ja Svartholman merilinnoitusta Loviisan edustalla alettiin rakentaa vuonna 1748. Linnoitusupseeri Augustin Ehrensvärd johti rakennustöitä Suomenlinnassa. Kaupunkien linnoittaminen jäi kuitenkin rahan puutteessa pahasti kesken ja loppui kokonaan lopulta. Suomenlinnan rakennustöitä ei koskaan saatu päätökseen siinä laajuudessa, mitä Ehrenvärd oli suunnitellut. Rakennusmateriaalia alueille hankittiin muun muassa nykyisistä Vantaan, Espoon sekä Helsingin kaupungeista. Muurien kivet louhittiin saarten kallioista. Vuonna 1756 Viaporiin eli nykyiseen Suomenlinnaan perustettiin saaristolaivasto, joka kuului armeijalle. Viaporin tehtävä oli toimia saaristolaivaston korjaustelakkana.

Venäjän vallan alla

Kun Suomen sota oli vielä alkuvaiheessa, venäläiset saapuivat mantereelle maanteitä pitkin vuonna 1808. Venäläiset miehittivät nopeasti suuren osan Etelä-Suomesta, ja myös Viapori joutui piirityksen kohteeksi. Piiritys kesti kaksi kuukautta, jonka päätteeksi Carl Olof Cronstedtin johtama linnoitus antautui. Suomi siirtyi osaksi Venäjää, ja Venäjä jatkoi linnoituksen rakentamista oman suunnitelmansa mukaisesti. Linnoituksen rakennushistoriallisesti tärkeimmät osat ovat Susisaari ja Kustaanmiekka. Näiden rakennustyöt olivat Ruotsin vallan aikana pääurakan kohteena. Muiden saarien linnoitustyöt jäivät keskeneräisiksi.

Isosta Mustasaaresta tuli Venäjän vallan aikana Viaporin linnoituksen tärkein osa. Vuonna 1855, jolloin Krimin sota käytiin, Viapori oli englantilaisten ja ranskalaisten sotalaivojen tykityksen kohteena kahden pitkän vuorokauden ajan. Tykityksessä tuhoutui suuri osa Viaporin alkuperäisistä rakennuksista. Viaporin kapina alkoi vuonna 1906. Ensimmäisen maailmansodan aikana Viaporin virkana oli toimia Krepost Sveaborgin keskuslinnakkeena, ja linnoitukseen tällöin kuuluivat koko Helsinkiä kiertänyt maarintama ja meririntaman linnoitukset, joita olivat muun muassa Rysäkari, Miessaari ja Kuivasaari.

Itsenäisyyden aika

Vuonna 1917 Suomi julistautui itsenäiseksi, mutta Viapori oli yhä edelleen venäläisten hallussa. Sisällis­sodan aikana, vuotta myöhemmin, Venäjä luovutti siitä osan Suomen punaisille. Valkoiset valloittivat sen saksalaisten avustuksella hieman myöhemmin. Nimi muutettiin nykyiseksi Suomenlinnaksi vuoden 1918 toukokuussa, ja lippu­salkoon nostettiin Suomen lippuna väli­aikaisesti toiminut punakeltaisen värinen leijonalippu. Sisällissodan jälkeisinä parina vuotena Suomenlinnassa toimi suuri vankileiri. Vankileirin 10 000:sta vangista yli 1 000 kuoli nälkään ja tauteihin, ja 80 henkilöä teloitettiin.

Kulkuyhteydet Suomenlinnaan

Suomenlinnaan pääsee kätevästi Helsingin kauppatorilta lautalla, joka kuuluu Helsingin seudun liikenteeseen. Lautta liikennöi ympäri vuoden. Kesäkaudella Suomenlinnaan liikennöi myös yksityisiä vesibusseja. Lautta on vaihtunut vuosien varrella moneen otteeseen, mutta legendaarisen maineen sai alkuperäinen M/S Suomenlinna-Sveaborg, joka rakennettiin 1950-luvulla. Myös autolautta Ehrensvärd kulkee Katajanokasta arkisin Suomenlinnaan. Autolla Suomenlinnaan pääsee myös merenalaista tunnelia pitkin, joka on 1 300 metrin pituinen. Tunneli rakennettiin vuonna 1980, ja se on tällä hetkellä käytössä vain hälytysajoneuvoille.