Patsaat Helsingissä

Patsaat Helsingissä

November 21, 2018 0 By samuel

Helsinki on ollut Suomen pääkaupunki vasta viimeiset 100 vuotta, mutta se on silti maamme muistomerkkien ja patsaiden kehto. Helsingin alueelta löytyy yhteensä yli 500 ulkoveistosta. Jokainen patsas kertoo tarinaa: ei pelkästään esittämästään henkilöstä, vaan myös oman aikakautensa tyylistä ja usein sen aikaisesta ilmapiiristä. Patsaita on käytetty kautta aikain erilaisten poliittisten intohimojen ja rituaalien kohteina. Niiden on uskottu tuovan hyvää onnea, ja ne toimivat yhä tänä päivänä muistutuksena menneisyydestä.

Helsingin vanhimmat patsaat on rakennettu jo 1800-luvun loppupuolella. Useimmiten patsaisiin on ikuistettu taiteilijoita, kansakunnan merkkihenkilöitä ja valtionpäämiehiä, mutta patsaat voivat symboloida myös esimerkiksi rauhaa tai isänmaallisia ajatuksia. Patsailla on edelleen suuri merkitys suomalaisissa perinteissä, esimerkiksi Helsingissä sijaitseva Havis Amanda lakitetaan valkolakilla aina vappuna. Patsaskierros on helppo ja ennen kaikkea mielenkiintoinen tapa tutustua maamme historian merkittäviin henkilöihin, sekä Helsingin eri alueisiin. Tästä artikkelista löydät suosituimmat ja merkittävimmät Helsingin patsaat.

Patsaat keskustan alueella ja Kampissa

Yksi tunnetuimpia patsaita Helsingissä lienee nykytaiteenmuseo Kiasman edestä löytyvä Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas. Patsas on paljastettu vuonna 1960, ja se oli järjestyksessään neljäs Marsalkka Mannerheimin muistolle pystytetty patsas Suomessa. Ratsastajapatsas on yhteensä yli 11 metriä korkea, ja hyvin tarkasti toteutettu Mannerheimin marsalkanasua, kunniamerkkejä sekä hevosen asentoa ja jopa rotua myöten. Ratsastajapatsaan on katsottu symboloivan Suomen itsenäisyyttä, ja sitä on kukitettu muun muassa Mannerheimin syntymäpäivän kunniaksi ja talvisodan alkamisen muistoksi.

Helsingin Rautatientorilla Kansallisteatterin edustalla sijaitsee Aleksis Kiveä esittävä veistetty pronssipatsas. Teos paljastettiin vuonna 1939, lähes kaksikymmentä vuotta patsashankkeen käynnistymisen jälkeen. Aleksis Kiven muistomerkki symboloi suomalaisuutta ja suomalaista kulttuuria. Teoksessa taiteilija istuu miettiväisen näköisenä, ja patsaan kolmella sivulla on reliefit kuvastamassa Kiven kaipauksen kohteita ja illuusioita hänen kirjallisesta tuotannostaan. Eduskuntapuistossa, kävelymatkan päässä Mannerheimista ja Kivestä, löytyy Suomen tasavallan presidentti Kyösti Kalliota esittävä pronssipatsas, jonka on toteuttanut Kallion oma poika. Teos on paljastettu vuonna 1962.

Ullanlinna

Osa historiallisten patsaiden taikaa on se, että vielä vuosikymmenien jälkeen ne ovat ajankohtaisia ja herättävät ihmisissä ajatuksia. Yksi tällainen kohde on Helsingin Kaivopuistossa sijaitseva vuonna 1968 paljastettu Rauhanpatsas. Pronssinen naispatsas kuvaa rauhan hengetärtä, ja se on pystytetty symboloimaan Suomen ja Neuvostoliiton rauhanomaista rinnakkaiseloa ja ystävyyttä. Teos rahoitettiin Suomen valtion ja useiden eri kuntien avulla, ja pronssin siihen lahjoitti Neuvostoliitto. Patsas aiheutti aikanaan paljon keskustelua, ja sitä syyteltiin jopa Neuvostoliittoa myötäileväksi propagandaksi.

Kävelymatkan päässä Rauhanpatsaasta löytyy Haaksirikkoiset-niminen pronssiveistos, joka paljastettiin vuonna 1898. Teos kuvaa nelihenkistä perhettä, jossa isä seisoo pieni lapsi sylissään ja riepu kädessään ikään kuin huutamassa apua. Toinen lapsi ja äiti makaavat lautalla. Haaksirikkoiset-teoksessa hahmojen katseet on suunnattu kohti länttä, mikä 1800-luvun loppupuolella herätti kansalaisissa isänmaallisia ajatuksia. Teoksen on analysoitu symboloivan suomalaista kansakuntaa, jota yhdistää ulkopuolelta tuleva uhka. Patsaan paljastusta seuraavana keväänä alkoivat Suomen sortovuodet, jolloin Venäjän keisarikunta yritti venäläistää Suomen.

Senaatintori ja Kauppatori

Yksi Helsingin vanhimmista muistomerkeistä sijaitsee Senaatintorilla. Aleksanteri II- niminen monumentaalinen patsaskokonaisuus paljastettiin vuonna 1894. Patsaan päähahmo kuvaa Suomen suurruhtinas Aleksanteri II:sta, ja sen alapuolella on neljä, eri hyveitä esittävää veistosryhmää. Hyveet ovat laki, työ, rauha ja valo. Sortokaudella patsaalla oli suomalaisille suuri symbolinen merkitys, sillä Suomelle aikanaan myötämielistä Aleksanteri II:sta oli pidetty niin sanottuna vapauttajakeisarina. Sortokaudella patsaan luona pidettiin venäläisvastaisia mielenosoituksia ja sen juurelle vietiin kukkia hyvän onnen toivossa.

Helsingin vanhin muistomerkki sijaitsee Kauppatorilla. Jo vuonna 1835 paljastettu Keisarinnankivi pystytettiin Venäjän keisari Nikolai I:n puolison, keisarinna Alexandran ensimmäisen Suomen vierailun kunniaksi. Muistomerkki on pystytetty samaan paikkaan, missä keisarinna puolisoineen astui laivasta Suomen maaperälle. Teos on obeliski, jonka huipulle on asetettu kullattu pronssinen pallo ja Venäjän tunnus, kaksipäinen kotka. Kotkan rinnassa on Suomen leijonavaakuna. Vuonna 1917 venäläiset matruusit rikkoivat teoksen, ja vasta vuonna 1971 korjatut osat asetettiin takaisin paikoilleen.

Siltasaari

Siltasaaressa, Hakaniemenrannassa sijaitseva Maailmanrauha-patsas paljastettiin vuonna 1990. Se oli lahjoitus Moskovan kaupungilta Helsingin kaupungille. Teos on 6,5 metriä korkea, ja se esittää eri mantereiden edustajia, jotka yhdessä kannattelevat maapalloa yhdellä kädellä. Hahmojen toinen käsi on puristettu nyrkkiin symboloimaan taistelua maailman rauhan puolesta. Vaikka patsas symboloi hyvää asiaa, on se herättänyt paljon ristiriitaisia tunteita. Teosta pidetään rumana, ja se on yritetty jopa tuhota tervaamalla ja räjäyttämällä. Toisaalta Maailmanrauha on valittu myös yhdeksi Helsingin rakastetuimmista patsaista.

Patsaat kertovat historiasta

Helsinki on nuori pääkaupunki, jolla on paljon historiaa. Helsingin alueelta löytyy satoja mielenkiintoisia historiallisia muistomerkkejä ja patsaita, jotka useimmiten kuvaavat maamme tärkeitä valtionpäämiehiä, taiteilijoita ja kansakunnan merkkihenkilöitä. Patsaita on kautta aikojen pystytetty myös symboloimaan eri teemoja, kuten esimerkiksi isänmaallisuutta tai rauhaa. Patsaat ovat ikään kuin ikkuna menneisyyteen; ne kuvastavat oman aikakautensa tyyliä sekä sen aikaisia asenteita. Patsaita kierrellessä pääsee tutustumaan Helsinkiin aivan uudella tavalla, ja samalla voi oppia paljon maamme historiasta ja sen tärkeimmistä vaikuttajista.