Kauppatori

Kauppatori

November 21, 2018 0 By samuel

Eteläsataman perukoilla, Esplanadin puiston päässä sijaitseva Kauppatori on tärkeä kaupunkilaisten ja turistien kohtaamispaikka. Kyseessä on Suomen kansainvälisin ja tunnetuin tori. Helsingissä on yhteensä kahdeksan toria, joilla on edelleen aktiivista toritoimintaa. Kauppatori ja Hakaniementori ovat suosituimmat kohteet. Toritoiminnan lisäksi Kauppatorin reunoilla sijaitsee monta, tärkeää valtiollista rakennusta, kuten Presidentin linna, Ruotsin suurlähetystö ja Helsingin kaupungintalo. Torin reunoilta päästään myös helposti saaristoristeilyille, lautalla Suomenlinnaan, Porvooseen ja Korkeasaareen, tai pulahtamaan Allas Sea Poolin merivesialtaisiin.

Kauppatorin historia alkaa 1800-luvulta, jolloin sen tilalla oli vain kalalaitureita. Mutaisen kaupunginlahden pohjaa alettiin muuttaa, kun ideaa uudesta Helsingin keskustasta alettiin työstää. Muutostyöt jatkuvat tänäkin päivänä. Uutta asemakaavaluonnosta valmistellaan paraikaa, ja sen mukana Kauppatori muuttuisi täysin jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käyttämäksi alueeksi. Tällä tavoin paikasta pyritään tekemään yhä monikäyttöisempi. Tänä päivänä torilla on maanantaista lauantaihin normaalia markkinatoimintaa ja kojut notkuvat vihanneksista, marjoista, hedelmistä, tuliaisista ja käsitöistä – kesäkausina myös sunnuntaisin.

Kauppatorin rakentaminen oli haasteellista

Vuonna 1808 tapahtuneen suuren tulipalon takia Helsingin keskustaa alettiin suunnitella uudestaan. Tällöin muutoksien kohteeksi joutui myös nykyisen Kauppatorin alue, jossa oli ollut tätä ennen vain kalalaitureita. Ensimmäisissä suunnitelmissa torin aluetta ei oltu määritelty markkinapaikaksi, vaan ranta-aukioksi. Lopullinen Johan Albrecht Ehnerströmin suunnitelma valmistui vuonna 1817, ja siihen oli eritelty myös nykyisten Kolera-altaan, Vironaltaan ja Linnanaltaan paikat. Rakennustöissä kesti pitkään. Kaupunginlahden pohja täytettiin siirtomaalla, ja pintojen kiveäminen päättyi vasta vuonna 1835. Tätä ennen toria käytettiin aktiivisesti markkinapaikkana.

Helsinki oli osa venäläisten suurvaltaa, ja myös venäläiset vaikuttivat paljon Kauppatorin vilkkauteen sen alkuaikoina. Venäläisten aristokraattien kehittämä Kaivopuiston kylpyläkulttuuri loisti 1840-luvulla, mutta se päättyi nopeasti koleraepidemian takia. 1850-luvulla torille rakennettiin muistomerkkejä ja myöhemmin ensimmäiset kioskit saivat rakennuslupansa. Vasta Keisari Aleksanteri II alkoi kehittää Helsinkiä, ja Kauppatori toimikin tärkeänä keisarillisten vierailuiden vastaanottopaikkana. Keisarin vaikutuksesta Helsinki kansainvälistyi nopeasti uusien junayhteyksien ja vilkkaan laivaliikenteen takia, jonka takia myös Eteläsatamaa kasvatettiin Kauppatorin suuntaan.

Toritoiminta vilkastuu

Jo 1800-luvun viimeiset vuosikymmenet osoittivat, että Kauppatorin kasvu oli nopeaa ja oli tarvetta parempiin kulkuyhteyksiin. Nykyinen kauppahalli rakennettiin vuonna 1888, joka muutti torin sisäistä järjestelyä, mutta merkittävin muutos koettiin vuonna 1895, kun Helsingissä aloitettiin suursatamahanke, ja Kauppatorin läpi vedettiin satamarata kohti keskustaa. Junan kulku keskellä Helsingin sydäntä aloitti uuden aikakauden, joka harmittavasti keskeytyi 1900-luvun alun levottomiin ja sodantäyteisiin vuosiin. Torille kuitenkin pystytettiin vuonna 1908 nk. ”taiteellinen suihkukaivo” – Havis Amanda.

Itsenäisen Suomen pääkaupunkina Helsingissä nähtiin useita valtiollisia tapahtumia, joiden tapahtumapaikkana toimi juuri Kauppatori. Esimerkiksi vuonna 1925 Ruotsin kuningaspari saapui ensimmäiselle viralliselle vierailulleen vihkimään torin laidalla oleva Ruotsin suurlähetystö käyttöön. Sotavuosien jälkeen torille rakennettiin Suomenlinnan lautalle oma paviljonki samalla, kun autoilu lisääntyi. Torista alkoi muodostua yksi tärkeimmistä symboleista sodasta toipuvalle, modernisuuteen pyrkivälle Helsingille. Markkinat jatkuivat edelleen, mutta Kauppatorin ympäristö kehittyi sekä monipuolistui teknologian myötä. Siitä muodostui 1900-luvun lopulla citykulttuurin keskus, jossa kokoonnuttiin ja juhlittiin yhdessä.

Torilla tapahtuu

Tänä päivänä Kauppatorin toiminnoissa ollaan kiinnitetty eniten huomiota kaupunkilaisten viihtyvyyteen. Pitkän ja vaiheikkaan historiansa takia tori on rakas helsinkiläisille ja samalla tärkeä nähtävyys turisteille. Torilla myytäviin tuotteisiin on lisätty turistituotteita ja pikaruokapisteitä, kun taas arkisten käyttötavaroiden ja hedelmien ja vihannesten myynti on vähentynyt. Vilkkaana toripäivänä Kauppatori on sallivan moniarvoisuuden kehto ja risteävien liikennevirtojen levoton kaaos – se on täynnä elämää. Tori toimii maanantaista perjantaihin kello 6.30-19, lauantaisin kello 6.30-16 ja sunnuntaisin 10-17.

Kauppatori toimii näyttämönä monelle tapahtumalle. Tunnetuin niistä on jo vuodesta 1743 asti lokakuisin järjestettävät Silakkamarkkinat ja vappuna tapahtuva Mantan lakitus. Kauppatori on myös tärkeä kokoontumispaikka erilaisille kansanjuhlille ja suurkonserteille. Vuoden 1995 MM-jääkiekon kultamitali oli ensimmäinen suuri kansanjuhla, joka keräsi kymmeniä tuhansia helsinkiläisiä vastaanottamaan kultajoukkuetta ja nauttimaan suuren kansanjuhlan tunnelmasta. Samoin tapahtui vuoden 2006 Euroviisuvoiton jälkeen, ja uudestaan jääkiekon MM-kullan jälkeen vuonna 2011. Tästä juontuukin nykyinen, etenkin nuorison käyttämä sanonta: ”torilla tavataan”.

Kauppatorin tulevaisuus on muutoksia täynnä

Tulevaisuudessa Kauppatorista suunnitellaan täysin autotonta. Torilta ja sen vierellä sijaitsevilta Keisarinluodonlaiturilta ja Lyypekinlaiturilta aiotaan poistaa valtaosa parkkipaikoista jo vuonna 2019. Lähivuosien aikana myös torin ympäristöä pyritään vapauttamaan enemmän kaupunkilaisten käyttöön ja samalla vähentää merimaisemia tukkivia näköesteitä. Keisarinluodonlaiturille suunnitellaan jonkinlaista toritoimintaa ja Lyypekinlaiturille kesäterasseja. Kaikkien muutosten perimmäinen tarkoitus on korostaa alueen historiallista arvoa ja merellisyyttä sekä nostaa sen merkitystä Helsingin keskeisenä torikaupan ja kaupunkielämän keskuksena. Vuosittaiset tapahtumat tulevat kuitenkin säilymään.

Varo häirikkölokkeja

Torin herkkuja notkuvat ruokakojut ja jäätelökioskit ovat houkuttelevia etenkin kauniina kesäpäivinä. Valitettavasti herkkujen perään ovat myös muutkin – lokit. Satama on niille mieluisaa aluetta, sillä siellä on kaloja ja muuta ravintoa jatkuvasti esillä. Kauppatorin lokit ovat aiheuttaneet harmia jo monta vuotta, ja niitä vastaan on kehitelty erilaisia torjuntakeinoja, kuten verkkoja, vaihtelevalla menestyksellä. Lokit odottavat hetkeä, jolloin ruokaa on tarjolla helposti. Paras tapa suojautua lokkien hyökkäyksiltä on pitää nautittava ruoka mahdollisimman lähellä itseä.