Helsingin kauneimmat ja rumimmat kirkot

Helsingin kauneimmat ja rumimmat kirkot

November 21, 2018 0 By samuel

Helsinki on täynnä toinen toistaan kauniimpia kirkkoja, joiden joukkoon mahtuu luonnollisesti myös muutama ruma ankanpoikanen. Kuitenkin yleisesti ottaen turisteille monet kirkoista tarjoavat upean visuaalisen taideteoksen, sekä paikan hiljentyä hektisen kaupunkikierroksen keskellä. Ulkonäöstään huolimatta kaikkien kirkkojen ovet ovat avoinna kaikille rakennuksista, uskonnosta, arkkitehtuurista tai uskontotaiteesta kiinnostuneille aina arkisin ja kirkollisten tapahtumien aikoina. Kun häikäisevän kauniita kirkkoja varataan ahkerasti elämän tähtihetkien, kuten häiden ja ristiäisten, viettoon, niin vaatimattomien hengellisten tilojen varauslistat loistavat tyhjyyttään.

Helsingin kirkoilla ja seurakunnalla on pitkä historia. Seurakunta käsitti entisaikoina huomattavasti suuremman alueen kuin nyt, kattaen myös Espoon, Vantaan, Tuusulan ja Nurmijärven. Ensimmäiset asiakirjat Helsingin seurakunnasta löytyvät 1400-luvulta, mutta sen uskotaan syntyneen jo 1300-luvun puolella. Ensimmäisenä seurakunnan kirkkona toimi Pyhän Laurin kirkko. Tämän päivän Helsingistä löytyy useiden uskontokuntien hengellisiä tiloja, joista tunnetuin ei-protestanttinen rakennus on Katajannokalla sijaitseva ortodoksisen kirkon Uspenskin katedraali. Yhtä lailla monet katoliset kirkot ovat lumoavan kauniita, esimerkiksi Pyhän Henrikin katedraali Kaivopuistossa.

Temppeliaukion kirkko – Helsingin kuvatuin kirkko

Yksikään kirkko ei varmasti ole saanut kerättyä yhtä suurta ihailijamäärää ja hämmästystä kuin Kalliossa sijaitseva Temppeliaukion kirkko. Se on arkkitehtuurin helmi, jollaista ei ole missään muualla maailmassa. Arkkitehtiveljesten Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelema kaunis tila valmistui vuonna 1969. Se nimettiin aluksi Taivallahden kirkoksi, mutta se sai nykyisen nimensä vuonna 1971. Kallioon louhitun kirkon rakennusmateriaaleina on käytetty teräsbetonia, kuparia, lasia ja hiottua betonia. Sen suuri kupoli on ainoa asia, jolla kirkon voi erottaa ulkoapäin ympäröivästä maastosta.

Vuosien saatossa kirkosta on muodostunut jokaisen kotimaisen ja ulkomaisen turistiryhmän vakiokohde, jonka johdosta etenkin kiireisinä kesäkuukausina kirkon sisällä voi olla tungosta. Vilkkaimpana vierailuaikoina noin 900 ihmiselle suunniteltu tila voi pullollaan vierailijoita, mikä tarkoittaa ulos saakka kiemurtelevia jonoja ja pitkää odotusta. Ainutlaatuisen valoisuuden ja hienon akustiikan takia kirkko on suosittu konserttipaikka, ja siellä järjestetään vuosittain useita huipputason konsertteja. Se on myös suosittu vihkikirkko ja siellä järjestetään Töölön seurakunnan kirkolliset tapahtumat.

Tuomiokirkko – Helsingin ydin

Helsingin keskustassa sijaitseva, jopa kaupungin ytimenä pidetty valkoinen Tuomiokirkko on suosittu ja paljon kuvattu nähtävyys. Senaatintorin reunassa sijaitseva näyttävä rakennus toimii edelleen akateemisten ja valtiollisten jumalanpalveluksien näyttämönä. Sen on suunnitellut arkkitehti Carl Ludvig Engel ja arkkitehtuurillaan se soljuu hienosti keskustan ainutlaatuiseen empiretyyliin. Sitä voidaan pitää jopa Helsingin symbolina, sillä kaikki vierailijat tunnistavat sen vähintäänkin kaupungin matkailukuvista. Tuomiokirkko valmistui vuonna 1852 ja sitä on kutsuttu historian aikana myös Suurkirkoksi ja Nikolainkirkoksi.

Kirkko itsessään edustaa uusklassista tyyliä ja siinä on monenlaisia erikoisuuksia. Sen pohjapiirros muodostaa nimittäin kreikkalaisen ristin, ja sen katolla kaupunkia vartioivat kaksitoista apostolien sinkkipatsasta. Näyttävä ulkopuoli ei kuitenkaan jatku sisälle, vaan sisätilat ovat hyvin pelkistettyjä. Sen ainoat koristeet ovat kolmeen nurkkaan sijoitetut patsaat ja neljännessä nurkassa sijaitsee Engelin suunnittelema, kultakoristeinen saarnatuoli. Tuomiokirkon alta löytyy krypta, jossa järjestetään vaihtelevia tapahtumia ja taidenäyttelyitä. Kesäisin toisesta tapulista vierailijat voivat löytää Cathedral Shop -matkamuistomyymälän.

Johanneksenkirkko – ylväs ilmestys Etelä-Helsingissä

Johanneksenkirkko Ullanlinnan sydämessä edustaa aivan erilaista kirkkoarkkitehtuuria – uusgotiikkaa. Näyttävä, kaksitorninen kirkko rakennettiin vuosien 1888-91 välisenä aikana. Sen suunnittelija on ruotsalainen arkkitehti Adolf Emil Melander, jonka näkemys kirkosta voitti siitä järjestetyn kilpailun vuonna 1878. Paikkaluvultaan se on Suomen suurin kivikirkko, sillä sinne mahtuu istumaan samaan aikaan jopa 2600 ihmistä. Tiilirakenteisen kirkon näyttävin osa on sen 74-metriset tornit, jotka näkyvät selvästi Ullanlinnan kaupunkikuvassa. Sitä ympäröi Johanneksenpuisto, jossa on muun muassa hiekkakenttä ja leikkipuisto.

Arkkitehti Melanderin kädenjälki näkyy kirkon ulko- ja sisäpuolella. Melander suunnitteli itse kirkon penkit, saarnatuolin, kastepöydän ja alttarilaitteen. Hän käytti koristelussa paljon kolmiapiloita, joka on eräs goottilainen pyhän kolminaisuuden symboli. Upea ulkonäkö jatkuu myös sisätiloihin. Johanneksenkirkon sisällä voidaan nähdä upeita lasimaalauksia, kattokruunuja, koristeellisia virsitauluja ja kaari-ikkunoita. Kirkko vaurioitui Helsingin pommituksissa vuonna 1944, jolloin esimerkiksi useita ikkunoita särkyi. Se on läpikäynyt myös useita restaurointeja, joiden aikana ollaan paljastettu esimerkiksi alkuperäisiä koristemaalauskerroksia.

Tapiolan kirkko ylpeilee legendaarisella rumuudellaan

Rumimpia kirkkoja ei löydy ydinkeskustasta, vaan niiden takia voi joutua matkustamaan hieman kauemmaksi. Legendaarisin pääkaupunkiseudun rumimmista kirkoista on Tapiolan kirkko, joka jää kauaksi Tuomio- ja Johanneksenkirkon upeasta arkkitehtuurista. Muutama vuotta sitten se tuli toiseksi ”Suomen rumin kirkko” -äänestyksessä, jonka voittaja – Konalan kirkko – toimii nykyään lastentarhana. Tapiolan kirkko edustaa pienieleisempää arkkitehtuuria, ja Tapiolan asukkaiden betonipunkkeriksi ja ydinjätesäiliöksikin kutsumasta kirkosta puuttuu kellotorni ja näyttävä sisääntuloaula. Ulkopuolen askeettisuus jatkuu myös sisälle, eivätkä edes penkit ole mukavat istua.

Jakomäen kirkko – vaatimattomuus kaunistaa?

Suomen rumimmaksi kirkoksi valittu Konalan kirkko on ollut inspiraationa toiselle pyhätölle, Jakomäen kirkolle, ja sen pohjaratkaisussa on matkittu Konalan esikuvaa. Elementtirakenteinen Jakomäen rakennus on tehty puusta ja betonista, ja se muistuttaa kirkon sijaan urheiluhallia. Makuja on monia ja kauneus on usein katsojan silmässä, mikä päätee varmasti kirkon alttaritauluunkin, se on nimittäin erikoinen, värikäs, pop-taidetta edustava teos. Kirkkosali on pieni, sinne mahtuu noin 70 henkeä, mutta seurakuntasaliin yhdistettynä tilaan sopii 150 henkeä.